Kemin biotuotetehtaan jättihanke rakennetaan yhteistyöllä

January, 2, 2023

Kemin biotuotetehdas on hanke, joka hakee vertaistaan maailmassa. Metsä Groupin Kemin tehdasalueelle rakennuttama tehdas tulee olemaan valmistuessaan pohjoisen pallonpuoliskon tehokkain puuta jalostava laitos.


Tehtaan toiminta käynnistyy suunnitellusti ja aikataulussaan vuoden 2023 kolmannella vuosineljänneksellä. Peikko Finland Oy on toimittanut kohteeseen huomattavan määrän betonielementtirakentamisen liitososia Consolis Parmalle.

Kemin biotuotetehdas tuottaa havu- ja koivusellua 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa kartongin, pehmo- ja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi. Tehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi kotimaahan, arvoltaan 1,85 miljardia euroa, ja se tulee työllistämään noin 2 500 henkilöä suorassa arvoketjussaan Suomessa. Ympäristö-, energia- ja materiaalitehokas tehdas toimii täysin ilman fossiilisia polttoaineita. Lisäksi se tulee tuottamaan uusiutuvaa sähköä 2,5 % koko Suomen sähköntuotannosta.

Suuret toimitukset, monta toimijaa

”Hanke on ollut mittasuhteiltaan poikkeuksellisen suuri ja myös vaativa,” kuvailee Peikon liiketoimintapäällikkö Kimmo Varvikko. Varvikko on toiminut hankkeen myyjänä ja projektipäällikkönä sekä kohteen betonielementeistä 95 % toimittaneen Consolis Parman pääyhteyshenkilönä. Peikko on toimittanut hankkeeseen huomattavan määrän liitososia, kuten WELDA®-kiinnityslevyjä, HPKM®- ja BOLDA®-pilarikenkiä, HPM®-harjateräspultteja, PPM®-ankkurointipultteja, PCs®-konsoleita, COPRA®-ankkurointijatkoksia, ARBOX®-työsaumaraudoitteita sekä useita muita pääosin vakioituja elementtirakentamisen liitososia. Yhteensä kohteeseen toimitetaan noin 16 000 betonielementtiä.

Kemin biotuotetehdas rakennusvaihe
Peikon pilarikenkiä ja pultteja käytettiin pilareiden liitoksissa. Palkkien ja pilareiden yhdistäminen tehtiin Peikon palkkikenkien ja ankkurointijatkosten avulla.

Tehtaan betonielementtiurakoita on ollut useita, ja ne kaikki suunniteltiin ja asennettiin projektikohtaisesti. Peikon toimitukset hankkeeseen käynnistyivät heinäkuussa 2021, ja jatkuivat vuoden ajan. Elementtitoimitusten ja jälkiasennuksen on arvioitu jatkuvan vuoden 2022 loppupuolelle. Peikon Suomen tehtaan lisäksi liitososia toimitettiin kiireisimpänä aikana myös Saksan, Liettuan ja Slovakian tehtailta.

Consolis Parman projektipäällikkönä biotuotetehtaan hankkeessa on toiminut Kari-Pekka Heinonen. Heinosella oli jo aikaisempaa vastaavaa kokemusta Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdashankkeesta, joka valmistui vuonna 2017.

”Kemin biotuotetehtaan elementtejä valmistettiin kaiken kaikkiaan kuudella Consolis Parman tehtaalla Suomessa,” kertoo Heinonen. Elementtien suunnittelu oli jaettu kolmelle eri toimijalle, ja Parmalta on ollut kohteessa parhaimmillaan 10 asennusryhmää samanaikaisesti asennustyössä. Valtaosa kohteen betonoiduista julkisivuista on harmaita elementtejä, ja lisäksi muutama rakennus valkobetonia.

Kemin biotuotetehdas betonirakennus
Consolis Parman betonielementtejä asennettuna julkisivuun.

Vaikeuksien kautta voittoon

”Tämä hanke todella eteni vaikeuksien kautta voittoon,” kuvailee Varvikko. Ensimmäisten tilausten tullessa Peikko oli keskellä uuden toiminnanohjausjärjestelmän sisäänajoa, mikä hankaloitti tuotannon ja myynnin välistä tiedonkulkua. Kesälomakausi toi myös hankkeen alkuun haasteensa. Ensimmäiset kiinnityslevytoimitukset lähtivät ponnisteluista huolimatta Peikolta myöhässä. Sen jälkeen pidetyssä toimituspalaverissa ilmeet olivat vakavia ja edustajia oli useita niin Peikolta kuin Parmalta, toimitusjohtajia myöten.

Toimituspalaverin jälkeen Peikon yhteinen tahtotila oli, että ”elemettivalut eivät tule meidän takia kertaakaan myöhästymään”. Priorisoinnin, saumattomasti toimivan tiimin ja tarkan suunnitelmallisuuden ansiosta enempää myöhästymisiä ei enää tullut. Peikon tuotanto kuroi jättämän umpeen tekemällä päivittäisiä täsmätoimituksia, ja lyhyen ajan kuluttua päästiin jo ennakoimaan tulevia toimituksia. Tästä Varvikko kiittelee erityisesti Peikon projektitiimiä myynnissä, logistiikassa ja tuotannonohjauksessa. ”Päivittäisissä ohjauspalavereissa kävimme hankkeen tilannetta läpi, minkä jälkeen olin yhteydessä asiakkaaseen ja pidin heidät ajan tasalla,” kertoo Varvikko.

Kemin biotuotetehdas betonivalu
Valutyöt käynnissä Kemin biotuotetehtaalla.

Kemin biotuotetehdas on myös logistisesti merkittävä hanke. Pohjoinen sijainti pidensi kuljetuksia, ja kullekin toimituserälle oli määritelty tarkat kellonajat, jolloin ne tarvittiin työmaalle. Yhden toimittajan viive olisi kertautunut muihin työvaiheisiin, joten myöhästymisiin ei ollut varaa. Työturvallisuus on ollut hankkeessa kautta linjan suuressa roolissa, ja siihen ovat kaikki osapuolet panostaneet aivan kuten kuuluukin.

Suomi ja koko maailma ovat eläneet erikoisia ja haastavia aikoja, jotka ovat kestäneet reilut pari vuotta. Koronaviruspandemia sekä Ukrainan sota ovat luoneet haasteita projektiin, mutta kaikki eteen tulleet uudet ja haastavat tilanteet on hoidettu määrätietoisesti osaavan porukan ammattitaidolla.

Suunnitellen ja yhdessä

Perinpohjainen suunnittelu ja valmistelu ovat olleet hankkeen tärkeimpiä kulmakiviä. Kun toimijoita on monia, on viestinnän ja tiedottamisen merkitys kiistaton. Aikatauluttaminen on keskeisessä roolissa sen tärkeyden vuoksi. Sekä Peikolla että Consolis Parmalla oli biotuotetehtaan tiimoilta useita viikoittaisia palavereita sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Haasteita tulee väistämättä, mutta kun jokainen osapuoli on valmis joustamaan ja suhtautuu hankkeeseen inhimillisyydellä mutta peräänantamattomuudella, tehdään hyvää jälkeä.

”Tämmöinen hanke onnistuu vain ja ainoastaan hyvässä yhteistyössä asiakkaan kanssa,” toteaa Kimmo Varvikko. Vaikka liitososatilaukset olivat suuria, ne saapuivat ajoissa ja tilausten sovitut aikataulut sekä tarkat määrät olivat jo hyvissä ajoin tiedossa. Näin Peikko pystyi toimittamaan juuri sitä mitä tarvittiin, oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan.

”Se, että yhteyshenkilöillä on homma hanskassa, oli avainasemassa hankkeen onnistumisessa,” huomauttaa Heinonen. Nimetyt yhteyshenkilöt molemmin puolin sujuvoittivat tiedonkulkua, projektipäälliköiden tiivis yhteistyö ja työmaahenkilöiden aktiivinen osallistuminen poikivat tulosta.

”Jokaisesta hankkeesta sitä oppii – seuraava tehdään, jos mahdollista, vieläkin paremmin,” kiteyttää Heinonen.

Peikko Kimmo Varvikko
Kimmo Varvikko toimi hankkeessa Peikon projektipäällikkönä.

*****************
Juttu on julkaistu Peikon lehdessä 1/2022.

Kuvat kohteesta: Metsä Group
*****************


Share