Voidaanko betonielementtejä käyttää uudelleen – ja miten?

Kirjoittaja Jonas Høg

September, 3, 2018

Uudet tuulet puhaltavat rakennusteollisuudessa, ja kestävä kehitys ja kokonaistaloudellisuus ovat kaikkien huulilla. Tähän on luonnollisesti monia hyviä syitä. Rakennussäännökset sekä hankkeen kokonaistaloudellinen ajattelu ovat hankekehittäjän kannalta tärkeitä. Helposti kuitenkin unohtuu, että taloudellisuus on muutakin kuin rakennuksen käytönaikainen toiminta ja ylläpito. Taloudellisuus käsittää myös rakennuksen purkamisen ja materiaalien ja komponenttien uudelleenkäytön – joko osana uusia komponentteja tai hyötykäytettynä kokonaisina alkuperäisen suunnitellun käyttötarkoituksen mukaisesti. Tätä kutsutaan kiertotaloudeksi.

Betoni tulevaisuuden rakennusmateriaalina

Vaikka tulevaisuutta on mahdoton ennakoida, yleisesti uskotaan, että betoni tulee edelleen olemaan rakennusteollisuuden pääasiallinen materiaalivalinta; onhan betonilla monia ainutlaatuisia ominaisuuksia. Onkin äärimmäisen tärkeää, että betoniteollisuuden toimijat – niin arkkitehdit, suunnittelijat, urakoitsijat kuin materiaalinvalmistajatkin – pitävät yllä kestävyys- ja kiertotalousajattelua rakennuksen koko elinkaaren ajan aina purkuun, kierrätykseen ja jälleenrakentamiseen asti. Kestävän kehityksen tavoitteet on erityisesti otettava huomioon jo hankekehittäjän ja arkkitehdin ensimmäisissä yhteistyövaiheissa. Tavoitteiden tulee luonnollisesti olla hyvin dokumentoituja, ja vastata myös rakennusalan laatuvaatimuksia ja yleistä rakennustapaa.

 

Pulttiliitokset – avain purkamiseen

Mutta mitä käytännössä tarkoittaa, ja kuinka paljon muutoksia vaaditaan, että rakentamisen betonielementit voidaan tulevaisuudessa kierrättää? Usein ajatellaan, että vain huomattavien muutosten kautta rakennusteollisuus voi tulla merkittävästi ympäristöystävällisemmäksi ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Kuitenkin pienin ja melko yksinkertaisin toimenpitein on mahdollista tulevaisuudessa kierrättää rakenteissa käytetyt elementit, ja samanaikaisesti säilyttää niiden arvo.

Betonielementtien keskinäisissä kiinnityksissä yleisesti käytetyt liitokset ovat pitkän tottumuksen ja työtavan tulos. Yleisesti liitokset suunnitellaan ja kokoonpano suoritetaan valamalla elementit yhteen. Tällä tavoin elementtiliitoksia ei kuitenkaan ole mahdollista purkaa elementtejä vaurioittamatta. Sen sijaan pulttiliitoksia käyttämällä elementit voidaan yksitellen purkaa sekä käyttää uudelleen. Pulttiliitokset on tunnettu rakentamistapa kantavissa teräsrakenteissa, mutta niiden mieltäminen betonirakenteisiin on vielä uutta monille.

 

Lainsäädäntö uudistuksen moottorina

Monet hankekehittäjät mainostavat itseään ympäristötietoisina pyrkiessään hankkimaan rakennuksilleen esimerkiksi DGNB-, LEED- tai BREEAM-ympäristösertifikaatteja. Samoin rakennusten käyttäjät kiinnittävät huomiota näihin sertifiointijärjestelmiin, jotka toki sinällään ovat hyvä asia. Ongelmana on vain se, että nämä järjestelmät ovat vapaaehtoisia. Lainsäädännön muutos on ainoa keino ohjata hankekehittäjät järjestelmällisesti kiinnittämään huomiota kestävään kehitykseen. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää, että sertifiointijärjestelmien, suunnittelukonseptien sekä purkamisen ja kierrätyksen ekologisten arvojen painotukset ovat niin suuret, että ne ohjaavat rakentajia ja arkkitehteja jo hankkeen kehitysvaiheessa oikeaan suuntaan.

 

Painopistettä muuttamalla uusiin ratkaisuihin

Teollisuus tarvitsee visionäärisiä edelläkävijöitä. Rakennusalalla on jo yrityksiä, joilla on vahva ote kestävään kehitykseen, ja jotka perustavat liikeideansa kiertotalouden periaatteisiin. Hyvä esimerkki näistä on tanskalainen arkkitehtiyritys GXN. Tarvitaan kuitenkin paljon enemmän yrityksiä, jotka liputtavat kestävän kehityksen puolesta. Rakennusten suunnittelua ja rakentamistapaa pitää lähestyä uudesta näkökulmasta, hyödyntäen jo olemassa olevaa kokemusta ja osaamista. Innovoimalla ja ajattelutapaa muuttamalla kehitetään ratkaisuja, joiden avulla rakennuksen elinkaaren päätteessä sen rakenteet voidaan käyttää uudelleen menettämättä niiden staattisia ominaisuuksia.

Peikon pitkän aikavälin suunnitelmana on tarjota ekologista ajattelua myötäileviä ratkaisuja, joihin myös betonielementtien uudelleen käyttäminen kuuluu.

Lue lisää: Peikko White Paper: In search of a bright, circular future

 

Case - Circle House

Hyvä esimerkki hankkeesta, jossa kiertotalousajattelua todella hyödynnetään on Tanskan Århusissa sijaitseva Circle House. Hanke käsittää 60 sosiaalisen asumisen yksikköä, ja tavoitteena hankkeessa on, että 90% käytetyistä rakennusmateriaaleista on kierrätettävissä tai käytettävissä uudelleen ilman merkittävää arvonalenemista. Hanke on arvioitu valmistuvaksi vuonna 2020. Circle House pyrkii osoittamaan, että myös käyttämällä jo tunnettuja rakennustapoja kuten elementtirakentamista, voidaan kiertotalouden periaatteita noudattaa. Lisäksi kiinnittämällä huomiota pienten yksityiskohtien, kuten liitosten, suunnitteluun voidaan rakenteet tarvittaessa purkaa ja käyttää uudelleen. Tällainen rakentaminen luo pohjaa pitkäjänteiselle suunnittelulle ja kestävälle kehitykselle.

Circle House -hankkeen esittelytaloon voi tutustua Tanskassa osoitteessa Gl. Køge Landevej 26, 2500 Valby.

Katso video hankkeesta.

Jonas Høg

Direktør

Bygningsingeniør

Peikko Danmark ApS

Share