Peikon datakeskuskonseptissa yhdistyvät asiakkaiden tarpeet sekä Peikon vahva osaaminen raskaasta runkorakentamisesta. Konseptin kehittämisestä vastasivat hankekehityspäällikkö Tero Ahtiainen ja liiketoiminnan kehityspäällikkö Tuomas Harmaala, jotka haastattelivat suunnittelijoita ja aiempien projektien toteuttajia tunnistaakseen alan keskeiset haasteet.
"Meille oli alusta asti selvää, että ensin pitää kuunnella asiakkaita", Harmaala sanoo. Hänen mukaansa datakeskusrakentamisen mahdollisuudet oli tunnistettu, mutta ratkaisevaa oli ymmärtää, missä vaiheissa Peikko voi aidosti helpottaa hankkeen etenemistä.
Vaikka datakeskushankkeita koskeva tieto on salassapitosopimusten alaista, keskustelut periaatteista, reunaehdoista ja tyypillisistä haasteista ovat auttaneet kirkastamaan, missä Peikko voi tuoda asiakkailleen eniten arvoa.
Näkemystä rakennesuunnitteluun
Datakeskushankkeissa korostuvat tiukat aikataulut, suoraviivainen eteneminen ja suunnitteluratkaisujen tehokkuus. Harmaalan mukaan suunnittelijat arvostavat erityisesti luotettavaa kumppania, joka keventää heidän työkuormaa. Hyvä esimerkki tästä on Peikon tekemä konepajasuunnittelu sekä palonkestävä runkoratkaisu.
Jos tavallisissa rakennushankkeissa pyritään optimoimaan runkoratkaisu, tulevat datakeskuksissa usein jännevälit ja kuormitukset annettuina tekijöinä. Peikko on ratkaissut pulman laatimalla matriisitaulukon, joka auttaa suunnittelijaa valitsemaan eri kuormituksiin ja jänneväleihin soveltuvat palkit vaivattomasti jo kohteen alkuvaiheessa – palkin yhteistoiminta ontelolaataston kanssa huomioiden. Myös DELTABEAM Select -esivalintatyökalu on suunnittelijoiden apuna.
”Huomasin, että meitä haluttiin auttaa. Varmasti suunnittelijatkin toivovat hyötyvänsä kehittämästämme konseptista. Suunnittelijat tuntevat kotimaisten toimijoiden ratkaisut melko hyvin, mutta hankkeiden taustalla on kansainvälisiä toimijoita, joille hyödyt eivät ole selkeitä. Tuotetoimittaja voi siinä vaiheessa tukea suunnittelijaa, jotta hankkeeseen voidaan valita paras saatavilla oleva ratkaisu”, Harmaala taustoittaa.
Palonkestävyydellä on merkitystä
Suunnittelun ja toteutettavuuden ohella yksi huomionarvoisista seikoista on palonkestävyys.
"Kun palonkestävyys on integroitu rakenteeseen, työmaalla jää pois vaiheita, jotka muuten vievät aikaa ja aiheuttavat lisäkustannuksia", Ahtiainen kuvaa.
Esimerkkinä hän mainitsee rakenteisiin työmaahitsauksin jälkeenpäin liitettävät sekundääriset rakenteet. Niiden kiinnittäminen palosuojamaalattuun rakenteeseen edellyttää tavallisesti palosuojauksen poistamista työmaalla ennen hitsausta, jonka jälkeen tarvitaan vielä pätevöidyn palosuojamaalarin panosta maalauksen viimeistelyyn
"Varsinkin, jos sama työ toistuu useasti, ovat vaikutukset niin aikatauluihin kuin kustannuksiin huomattavat”, hän toteaa.
Arvoa hankkeen alkuvaiheessa
Ahtiaisen mukaan tilaajat arvostavat datakeskushankkeissa ennen kaikkea ennakoitavia ja teknisesti luotettavia ratkaisuja. Suunnittelijoilla ei usein ole aikaa vertailla lukuisia runkovaihtoehtoja, jolloin hankkeen alkuvaiheessa tarjottava tekninen näkemys korostuu.
”Juuri siinä voimme olla avuksi. Pystymme tarkastelemaan rungon toteutettavuutta jo projektin alkuvaiheessa”, Ahtiainen sanoo.
Taloudellinen näkökulma on myös tärkeä. Liittorungon tehokkaalla käytöllä saadaan säästettyä kustannuksia, ja Ahtiaisen mukaan keskusteluiden seurauksena löydetään usein taloudellisempia ratkaisuja. Lisäksi Peikon toimituskapasiteetti riittää jättihankkeisiin laajan tehdasverkoston ansiosta.
Kuormat kasvussa, päästöt laskussa
Datakeskusten kasvavat kuormat asettavat runkoratkaisuille uusia vaatimuksia. Peikon liittorakenteisiin perustuvat ratkaisut hyödyntävät korkeaa esivalmistusastetta, vakioituja liitoksia ja vähäistä työmaahitsausta, mikä helpottaa toteutusta kiireisissä hankkeissa.
Datakeskusoperaattoreilla voi olla omia tavoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi, mikä korostaa runkovalinnan merkitystä. Harmaalan mukaan kestävyyttä tarkastellaan osana kokonaisratkaisua: materiaalitehokkuuden, uudelleenkäytön ja hybridirakentamisen mahdollisuuksien näkökulmat voidaan tuoda mukaan jo konseptivaiheessa.
”Peikolla on DELTABEAM® Green, jonka lisäksi olemme kehittäneet reuse-ratkaisuja. Jopa CLT-laatoista ollaan kiinnostuneita, vaikka kuormat ovat raskaat”, hän kertoo.
Järeät rungot toiminnan kehyksenä
Rungon rooli on datakeskuksissa osa suurempaa teknistä kokonaisuutta, jossa koneet, jäähdytys ja muu infrastruktuuri määrittävät lähtötietoja. Kuormat ovat kasvaneet viime vuosina, ja kehityksen odotetaan jatkuvan. Se lisää tarvetta ratkaisuille, jotka kantavat raskaita kuormia ilman, että toteutettavuus kärsii.
Peikon kehittämä DELTABEAM®-ristikko on jäykkä ontelolaatastoa kantava ristikkorakenne.
”Mitä jäykempi rakenne, sen parempi ontelolaatoille. Kehittämämme ratkaisu on järeä, mutta kuitenkin hyvin asennettavissa työmaalla. Lisäksi se on huoltovapaa, koska erillistä palosuojausta ei tarvita”, Ahtiainen selittää.
Rakentamisvaiheessa käytännöllisyys näkyy erityisesti muutostilanteissa. Se on datakeskushankkeissa olennainen etu, sillä muutoksia ja tarkennuksia voi tulla vielä toteutusvaiheen aikana. Kun rakenteeseen voidaan liittää lisäosia ilman erillisiin palosuojauksiin liittyviä työvaiheita, vältetään helposti aikatauluun ja kustannuksiin vaikuttavia viivästyksiä.
Aikaisin aloitettu yhteistyö säästää euroja merkittävästi
Asiakkailta saadun palautteen perusteella Harmaala tulkitsee, että Peikon lähestymistapa on oikea, sillä se kykenee tuomaan aidosti lisäarvoa projekteihin. Aiheen resonoinnista kertoo myös se, että esittelyiden jälkeen keskustelu jatkuu usein konkreettisina kohdetarkasteluina.
"Silloin huomaa, että puhutaan oikeista asioista eikä vain yleisistä periaatteista", hän huomauttaa.
Ahtiaisen ja Harmaalan mukaan parhaat tulokset saavutetaan, kun keskustelut aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Potentiaali euromääräisille säästöille on tällöin huomattava. Peikko laski esimerkkikohteessa kuinka paljon säästöä ratkaisu toi tilaajalle verrattuna teräsrakenteeseen. Merkittävän hintaedun ohella lisäsäästöjä syntyy siitä, ettei erillistä palosuojausta tarvita.
| TERÄSRUNKO | PEIKON RATKAISU | |
| Palkit | 3 228 000 € | 2 668 000 € |
| Pilarit | 4 480 000 € | 3 360 000 € |
| Yhteensä | 7 708 000 € | 6 028 000 € |
| Säästö | 1 680 000 € | |
| Palosuojaus | 50–100 € / m2 | 0 € |
Onnistunut lopputulos riippuu lähtötiedoista, viitesuunnitelman tarkkuudesta ja siitä, kuinka pitkälle optimointia on tehty ennen hankkeen etenemistä seuraavaan vaiheeseen.
”Parhaimmillaan opimme toinen toisiltamme ja jaamme osaamista. Se on todella mainiota ja jopa toivottavaa”, Ahtiainen kiittelee.
Voisit olla kiinnostunut myös näistä:
Peikon ratkaisu datakeskusrakentamiseen
Uudelleenkäytettävyys osaksi rakennuksen runkoa
Referenssikohteet Suomessa ja ulkomailla
