Kiertotalous ei ole enää tulevaisuuden visio vaan tulee olemaan rakentamisen uusi normaali. Construction Goes Circular® -seminaari kokosi yhteen alan edelläkävijät pohtimaan, miten rakennusten elinkaarta voidaan pidentää, materiaalien arvo säilyttää ja päästöjä vähentää – käytännön, tutkimuksen ja teknologian keinoin. Päivä tarjosi runsaasti oivalluksia ja esimerkkejä siitä, miten kiertotalous etenee vauhdilla kohti arkipäivää myös rakentamisessa.
Rakennus on tulevaisuuden materiaalipankki
Arkkitehti Pamela Wackett, KPF:n johtaja (Kohn Pedersen Fox) esitteli vaikuttavia esimerkkejä projekteista, joissa vanhat rakennukset ovat saaneet uuden elämän. Lontoossa ja New Yorkissa toteutetut hankkeet osoittavat, että muutos voi olla kannattavaa, kun suunnittelu ja toteutus tehdään laadukkaasti. Tavoitteena ei ole vain säilyttää, vaan parantaa olemassa olevia rakennuksia: lisäämällä tilaa, valoisuutta ja yhteisöllisyyttä kasvatetaan samalla rakennuksen arvoa.
Liisa Jäätvuori, AINS Groupin vastuullisuus- ja kehitysjohtaja, puolestaan haastoi kuulijat ajattelemaan toisin: jokainen rakennus on lopulta väliaikainen. Miksi emme siis suunnittelisi niitä materiaalipankeiksi? Rakennuksia, joiden osat voidaan purkaa ehjinä ja käyttää uudelleen seuraavissa hankkeissa. Tämä edellyttää muuntojoustavaa suunnittelua ja tarkkaa tietoa rakennuksen rakenteista – esimerkiksi hyvin laadittua tietomallia. 
Betoni muuttuu – päästöt vähenevät
Ecole Polytechnique Fédérale de Lausannen rakennusmateriaalilaboratotion johtaja Karen Scrivener korosti, että vaikka betoni on yksi suurimmista päästölähteistä, sen korvaaminen ei ole helppoa. Hänen esittelemänsä Limestone Calcined Clay Cement (LC3) tarjoaa kuitenkin merkittävän ratkaisun: se puolittaa sementin klinkkerimäärän ja vähentää päästöjä huomattavasti portlandsementtiin verrattuna. Ratkaisu perustuu helposti saatavilla olevaan saveen ja on valmiina käyttöönotettavaksi globaalisti. “Täydellisyyden tavoittelu on hyvän pahin vihollinen”, Scrivener muistutti – joskus hyvä, skaalautuva ratkaisu on paras tapa edetä.
Digitaalisuus tekee materiaalista älykkään
TNO:n liiketoimintajohtaja Huub Keizers ja zupplyn perustaja ja toimitusjohtaja Jose “Pepe” Tavares nostivat esiin digitalisaation roolin kiertotalouden mahdollistajana. Kun tiedämme tarkasti, mitä materiaaleja ja rakennusosia on käytössä, missä ne sijaitsevat ja milloin ne vapautuvat uudelleen käyttöön, voidaan kiertotaloudesta tehdä käytännössä toimiva järjestelmä. 
Zupplyn kehittämä digitaalinen tuotepassi ja digitaalinen kaksonen mahdollistavat rakennustuotteiden elinkaaren seurannan. Peikon kanssa toteutettu proof of concept osoittaa, miten tuotetieto voi tulevaisuudessa kulkea saumattomasti projektista toiseen – mahdollistaen uudenlaista liiketoimintaa ja kierron hallintaa koko arvoketjussa.
Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunniteltu
Ronald Klein-Holte, VBI Ontwikkeling B.V.:n tuotekehityspäällikkö ja Peikko Beneluxin toimitusjohtaja Wim Zwaan korostivat yhteisesityksessään, että rakennusosien arvo säilyy vain, jos ne voidaan purkaa ehjinä. Pulttiliitokset ja modulaariset mittajärjestelmät ovat avainasemassa, ja mm. ReCreate EU -hankkeen pilottiprojektit osoittavat, että myös betonirakenteita voidaan käyttää uudelleen. Hiilijalanjälki voi olla jopa 90 % pienempi verrattuna perinteiseen purkamiseen ja uudelleen rakentamiseen. 
Samaa ajatusta täydensi Tampereen yliopiston professori Arto Saaren ja tutkija Tuomo Joensuun tutkimus, jossa tarkasteltiin kerrostalon toteutusta kiertotalouden näkökulmasta. Tulokset olivat lupaavia: pienillä suunnittelumuutoksilla kantavien rakenteiden uudelleenkäyttöaste voidaan nostaa lähes 100 prosenttiin. Kun mitoitus ja liitokset standardoidaan, rakennuksen runko voi palvella kahdesti – ja silti olla ympäristövaikutuksiltaan kevyempi kuin kaksi uutta puurakennusta.
Tieto on kiertotalouden valuuttaa
Madasterin perustaja ja hallituksen jäsen Pablo van den Bosch tiivisti esityksensä pihvin yhteen lauseeseen: “Jäte on materiaalia, jolla ei ole identiteettiä.” Kun materiaalilla on identiteetti – eli tieto sen koostumuksesta, sijainnista ja elinkaaresta – se saa myös arvon. Tiedonhallinnan ratkaisut, kuten rekisteröintialustat ja tietomallit, mahdollistavat ympäristöhyötyjen ohella tehokkuutta ja kustannussäästöjä. 
Aasian mantereen näkökulman keskusteluun toi apulaisprofessori Shuaizhong Wang Hong Kongin kiinalaisesta yliopistosta. Myös hänen mukaansa valtavat rakennusjätemäärät edellyttävät uusia, dataohjattuja ratkaisuja. Parametrinen suunnittelu ja automaattinen tietojenkäsittely voivat tulevaisuudessa yhdistää purkumateriaalit uusiin käyttökohteisiin – ja tehdä rakennuksista hyödynnettäviä materiaalipankkeja.
Peikko on kestävän rakentamisen edelläkävijä
Construction Goes Circular® -seminaarin sanoma oli kirkas: kiertotalous ei ole enää valinta, vaan välttämättömyys. Se edellyttää yhteistyötä, dataa ja uudenlaista ajattelua – mutta ennen kaikkea rohkeutta muuttaa toimintatapoja: tilaajien rohkeutta investoida kestäviin ja muunnettaviin ratkaisuihin sekä lainsäätäjien ja päättäjien rohkeutta ohjata toimijoita regulaation keinoin kohti hiilineutraalia ja muuntojoustavaa rakentamista. Lisäksi tarvitaan rakennustuotevalmistajia, jotka kehittävät em. tavoitteita tukevia ratkaisuja mutta myös toimijoita, jotka mahdollistavat tulevaisuuden materiaalipankit.
Useampi puhuja oli vahvasti sitä mieltä, että tulevaisuuden rakennusten tulisi olla muuntojoustavia, modulaarisia ja purettavaksi suunniteltuja. Mahdollisimman pitkälle esivalmistetut osat ja pitkät jännevälit helpottavat rakennuksen käyttötarkoituksen muuntamisen sen elinkaarien aikana.
Peikko on edelläkävijöiden joukossa mahdollistamassa kestävää rakentamista. Tarjoamme muun muassa kierrätetystä materiaalista valmistettuja tuotteita sekä purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunniteltuja ratkaisuja. Yhdistämällä purettaviksi suunnitellut rakenneratkaisut, digitalisaation ja uudelleenkäytön mahdollistavan suunnittelun kuljemme kohti tulevaisuutta, jossa materiaalit kiertävät ja niiden arvo säilyy.
Construction Goes Circular järjestetään seuraavan kerran vuonna 2027. Tervetuloa silloin mukaan!
Lue myös:
Rakennetun ympäristön haasteet ja ratkaisut - Enni Karikosken artikkeli
Korkea rakentaminen - uhka vai mahdollisuus?
Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellut liitttopalkit
